Koti kuluttajalle Hoitamattomien sairauksien taakka näkyy vielä pitkään

Hoitamattomien sairauksien taakka näkyy vielä pitkään

Suomi on keskittynyt voimakkaasti covid-19-viruksen etenemisen hidastamiseen ja hoidossa tarvittavan sairaalakapasiteetin turvaamiseen. Monien muiden sairauksien kiireetöntä hoitoa on supistettu. Samalla potilaat ovat itse vähentäneet lääkäriin hakeutumista, mikä johtaa todennäköisesti isompiin menetyksiin elinvuosissa kuin koronavirus.

108
0
Koronaepidemian vuoksi sydän- ja verisuonitauteihin liittyvien lääkärikäyntien määrä on laskenut Terveystalossa maaliskuun alusta 41 prosenttia. Kahdeksalla prosentilla hoitamatta jättäminen voi aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja.

Koronaepidemia on saanut suomalaiset arastelemaan lääkärissäkäyntiä. Samaan aikaan julkisella puolella kiireetöntä hoitoa on supistettu. Terveystalo ja muut toimijat ovat raportoineet käyntimäärien laskusta miltei kaikissa tautiryhmissä. 

Esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin liittyvien lääkärikäyntien määrä laski Terveystalossa maaliskuussa noin 40 prosenttia. Etenkin kroonisten sydän- ja verisuonisairauksien seurantakäynnit ovat vähentyneet.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat Suomen yleisimpiä kansansairauksia ja aiheuttavat kolmanneksen suomalaisten kuolemista. Ilman asianmukaista seurantaa sydän- ja verisuonitautien ennuste heikkenee. 

Potilaskäyntien pudotus näkyy myös muissa potilasryhmissä. Sairaudet etenevät, ja vaara sairastua ja jopa kuolla ennenaikaisesti kasvaa.


– Muut sairaudet eivät ole hävinneet minnekään. Koronatilanteen pitkittyessä kiireettömät tapaukset voivat muuttua kiireellisiksi ja jopa päivystystapauksiksi.  Ihmisten pitäisi uskaltautua hoitoon akuuteissa oireissa ja pitää huolta myös perussairauksien hoitotasapainosta ja kontrollikäynneistä, Terveystalon ylilääkäri Sari Riihijärvi toteaa.

Ongelmat kasaantuvat ja pahenevat

– Koronavirus on selkeästi muuttanut ihmisten käyttäytymistä hoitoon hakeutumisen suhteen. Huomasimme aivan tavallisissa sairauskäynneissämme laskua heti, kun koronaepidemia alkoi rantautua Suomeen ja siitä alettiin puhua mediassa. Ei voida ajatella, että esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit olisivat vähentyneet tänä aikana, vaan ihmisten käyttäytyminen on se, mikä on muuttunut, ylilääkäri Sari Riihijärvi Terveystalosta toteaa.

Sydän- ja verisuonisairastavuuden lisäksi Terveystalo on mallintanut mielenterveysongelmia. Vastaavaa tarkastelua tehdään myös syöpiin, suun terveyteen ja ortopedisiin leikkauksiin sekä muihin sairauksiin liittyen.

– Mielenterveyden häiriöiden osalta tulokset ovat hyvin samanlaiset kuin sydän- ja verisuonitaudeissa. Uusia hoitoonhakeutumisia jää selkeästi pois ja ongelmia hoitamatta koronaviruksen aikana. Näiden häiriöiden esiintyvyys ei varmasti ole yhtäkkiä hävinnyt. Muutos näyttäisi koskevan erityisesti työikäistä väestöä.

Kuvaan tulevat myös päihdeongelmat, eli ahdistuneisuutta ja unihäiriöitä saatetaan lähteä helposti hoitamaan päihteillä kotona.  

– Näistä ongelmista saattaa tulla ylisukupolvisia, kun ne vaikuttavat myös lasten elämään. Kun tähän lisätään lomautukset, työttömyys ja taloudelliset vaikeudet, niin ongelmat kasaantuvat ja pahenevat. Syntyy eräänlainen lumipalloefekti, samaan tapaan kuin 90-luvun lamassa. Sekin tiedetään, että varsinkin hoitamattomina mielenterveyden häiriöt lisäävät itsemurhariskiä, Riihijärvi sanoo.

Mielenterveyshäiriöt ovat suurin yksittäinen tekijä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Terveystalon datan mukaan suurin hoitoa vaille jäävä ryhmä ovat nuoret työikäiset eli alle 40-vuotiaat.

Hoitokapasiteettia hukataan

Hoitamattomien sairauksien taakka tulee näkymään pitkään sekä taloudellisena että kansanterveydellisenä kuormana.

– On ensiarvoisen tärkeää, että akuutit sairastumiset ja myös kroonisten sairauksien kontrollikäynnit hoidetaan normaalisti myös epidemia-aikana. Näin varmistetaan, etteivät sairaudet pahene ja terveydenhuollon kapasiteettia käytetään järkevästi.

Terveystalossa hengitystieinfektio-oireisten hoitaminen on keskitetty erillisiin tiloihin, jotta muissa asioissa saapuvat voivat saada tarvitsemaansa hoitoa altistumatta. Koronavirustestejä tehdään erillisissä näytteenottopisteissä tai drive in
-testauspaikoissa. Henkilöstön ja asiakkaiden suojautumiseen, tilojen siivoukseen ja asiakkaiden opastamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. 

– Myös chatissa, videoyhteydellä tai puhelimitse tapahtuvat etävastaanotot ovat turvallinen vaihtoehto kaikkien potilaiden lääkäriasiointiin. Etälääkäriltä voi myös kysyä neuvoa, miten omassa tilanteessa hoitoa olisi hyvä jatkaa, Riihijärvi sanoo.

Terveystalo

Terveystalo on Suomen verkostoltaan suurin terveyspalveluyritys. Tarjoamme yleis- ja erikoislääkäripalveluja, työterveys- ja työhyvinvointipalveluja, sairaalapalveluja, diagnostiikkapalveluja (laboratorio, kuvantaminen ja seulonta), kliinisiä lääketutkimuksia ja suunterveyden palveluja. Asiakkaitamme ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori.

Yrityksen verkkosivut
Katso yritykset muut artikkelit